Kinkyilyä

BDSM, kinkyily ja fetissit. Kulttuuri, joka on vieras minulle ja johon kuitenkin kuulun, tavallaan kai...? Ihmisiä lokeroidaan eri lokeroihin, niin tässäkin. Olet sitä tai tätä tai tota, jotain eniten ja jotain vähiten. Mutta selkeästi kai pitäisi olla jotain. Itsetutkiskeluni tässä on ollut hiukkaisen takkuilevaa. Vastaus mitä minä olen, on vielläkin saamatta. Tällä hetkellä minut voisi varmaan määrittä subiksi eli alistuvaksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka pitää kun häntä alistetaan ja myös kuritetaan. Mutta Minua kiehtoo myös alistaminen. Mikä siis olen ja kumpaa olen enemmän, alistuva vai alistaja? Mysteeri minulle. Mutta sen tiedän, että jompaa kumpaa pitää olla. Lokerointia siis. On lokeroitava itsensä ollakseen...kinky? Tai ainakin uskottava. Switch on asia, jota oikeasti ei edes ole olemassakaan kinkypiireissä, tai sellaisen kuvan itse ainakin olen saanut. Et voi olla molmepia, sinun on oltava jompikumpi. Ja kun luulisi, että kinkykemuihin voi pukeutua miten vain, niin tämäkään ei ole totta. Voit tehdä itsestäsi narrin, koska on asioita, jotka ovat kirjoittamattomia ja joita pitää noudattaa...tai ainakin kannattaa. Kulttuuri on siis itselleni viellä täysin tuntematon, sanasto ei ole hallussani, mutta määritelmäni on kinky. Uskottava kinky en välttämättä ole, mutta onko sillä mitään väliä, loppupeleissä? Vaikka en tiennyt, ostaessani piiskaa, että sen todellinen nimi on CAT, ei se poistanut sitä tosiasiaa, että minä halusin käyttää sitä ja olla sen käytettävänä. Käytän yhäedelleen ostoksestani nimeä piiska tai ruoska...olkoonkin se kiellettyä tai ei. Ne jotka tietävät kinkysanastoa yhtä vähän kuin minä, ymmärtävät mistä puhun. Kun taas välttämättä minä en ymmärrä mistä kinkyt puhuvat. Mutkikasta, eikö? No ihmettelyni ja itseni etsintä tämän tiimoilta jatkuu ja luultavasti viellä pitkään. TUNTEMATTOMASTAMAASTA olen löytänyt paljon mielenkiintoisia asioita. Suurinta antia ovat ehkä olleet Jiituomaksen kirjoitukset. Minä jatkan punnistemista sen tiimoilta, uskaltaudunko PervParkin kemuihin vai en.